lauantai 27. syyskuuta 2014

Tästä lähtee!



Hmmm ööö... Joo tästä se tosiaan lähtee tää "työblogin" kirjottaminen. Oon aina halunnu kirjottaa blogia. Unelmat pitää toteuttaa oli ne sitte pieniä tai suuria, anna niille tilaa ja uskoa.

"Ois tylsää, jos elämä ois tylsää" noin sano Senja jokin päivä kun olin tajunnut, että elämästä saa ihanan positiivisen. Siihen täytyy vaan uskoa ja haluta sitä. Tajusin vasta ton lauseen merkityksen äskettäin. Mulle elämänhalu on kaikki kaikessa. Mulla ei olis esimerkiks melontaa jos en olis iskälle sanonut joku kerta pitäväni jostakin veden läheisestä lajista. Isä sitten yhtenä päivänä kysyi "olisiko melonta sun juttu?". Päätin mennä Vesisamoilijoiden peruskurssille ja se oli yksi elämäni parhaimmista hetkistä uuden harrastuksen sekä uuden ystävän saaminen. Melomisesta on tullut kaikki kaikessa ja Senja hää vasta oli suuri puuttuva palanen sydämestäni. Nyt sekin kohta on täyttyny, mutta viellä siellä on puuttuvia palasia, aika ne täyttäköö.

Kohta se on ruvettava varmaa tekemää sitä äikkä4 kasaa, nii tänne tulee aika paljon mun työstä juttuja tai ei sen takii vaan sen ku saan siitä Vesisamoilijoiden työstä myös työssäoppimis tunteja. Täältä sitte Hanna ope lukee niitä ja sellasta.

Meillä oli koulussa piiri, missä oli jokaisella omat avaimet joista piti kertoa joku merkittävä asia. Mulla se oli ja on yhä asuntolan avain, mikä kuvaa elämän muutoksesta, vahvuudesta ja energisyydestä, ja toinen mun avaimissa merkittävä osa on mun itse tekemä avaimenperä nuorten harrastemessuilta, se kuvaa sitkeyttä ja hyvä sydämisyyttä. Asuntolassa asun siks, koska pääsin opiskelemaa Asikkalaa luonto- ja ympäristöalalle, luonto-ohjaajaks ensimäisen vuoden lukio kokemuksen jälkee. Tämä tekee kaikilta osin hyvää itselleni. Halusin luonto-ohjaajaks opiskelemaa, koska haluan oppia selviytymää lunnon ja oma varasesti, opettaa ja opastaa muita luonnonläheisyydellä sekä auttaa ihmisiä kokemuksilla ja hyvällä ololla. Koskaan ei ole myöhäistä vaikka siltä tuntuis :) Opiskelu on ammattikoulussa ihan erlaista kun lukiossa.

Tollain tuli väsättyä koulussa :)

Oon myös itse voimakkaasti reagoiva luonteeltani. Vaikka oon herkkä ja voimakkaasti reagoiva mun on todella vaikee ilmasta tunteitani. Se pistää välillä vihaksi ja helposti hermostuneeks itteni. On mulla kaikkea hyvää tässä elämässä ni miks sitä mitään surra, täytyy jatkaa vaan matkaan. Esteitä tulee eteen silloin tällöin ja ne vaan vahvistaa sua.