lauantai 29. marraskuuta 2014

Pohdiskelua!

"Yksi luonto-ohjaajan tärkeistä taidoista on kyky lukea erilaisia ryhmiä, siis vainuta tai vaistota, millaista tekemistä tai ohjausta ryhmä milläkin hetkellä tarvitsee. Siis milloin kannattaa tehdä jotain rauhoittavaa, milloin pitää saada jotain piristystä, milloin menee liian jännittäväksi tai on syntymässä riitaa jne."

Meidän ryhmämme on loisto, kaikki tulevat keskenään toimeen, kiusaamista tai vastaavaa ei ole ja aina jokaisella kivaa. Meitä on salilla yleensä 7 lasta ja altaalla 11 lasta. Siellä on kyllä kaksi henkilöä, jotka ovat erilaisia kuin muut. Toinen heistä ei ole niin hyvä liikunnassa, mutta tulee reippaasti mukaan kaikkeen, välillä tulee kuultua "ei tätä, en tykkää, ei jaksa enään". Toinen on taas sellainen koko ajan roolia hakeva, jos ei saa huomiota muilta johonkin tiettyyn asiaan tai juuri sinä aikana, hän menee verhojen taakse tai suru tulee. Mutta kumminkin aina löytyy "parannus keino" ja hymy taas loistaa. Useasti joka keskiviikko jokainen saa jonkin vuoron itselleen, niin pysytään tasoissa muiden kanssa, ei tule kinaa tai vastaavaa. Tärkeää on myös katsoa ettei kukaan jää muiden taakse tai ettei joku ole enemmän esillä kuin muut.

Mietin nyt tässä mitkä leikit, pelit ja puuhat olisi/on hyviä lasten saliohjauksessa ja allaspuljuissa sekä kaikkea muuta ohjaukseen liittyviä asioita. On tullut ilmi lapsilta, ettei he halua yleensä samoja, mitä heillä liikuntatunneilla on. Tekemisiä pitää osata soveltaa ja tilanteen tullen vaihtaa koko suunniteltu ohjelma uusiksi. Samoja tekemisiä tietty voi olla, mutta ei koko aikaa. Useasti on hyvä olla jotakin ihan uutta, mitä hyvässä lykyssä kukaan heistä ei tiedä tai muutava vaan tietää. Liikuntalajeja kannattaa myös yhdistää toisiinsa. Tärkein on aina katsoa kaikilla olevan hauskaa ja turvallista.

Uskallusta, tasapainoa ja yhteistä hauskaa kiinanmuurilla.

Allaspuljuissa täytyy enemmän katsoa turvallisuuden perään, kuin salivuoroilla. Allaspuljuissa lapset pitävät kaikista eniten uimisesta, joten olemme aina puolesta ajasta uimasillaan. Kajakeissa ollessaan lapset pitävät kaikista eniten kaatumisesta ja sähläämisestä, ei he niinkään viellä tuossa iässä välitä teoriasta. Teoria täytyy jotenkin saada sovellettua leikkien pariin. Kisailemalla ja viesteillä on kaiken helpoin saada kajakin hallinta taitoa lapsille. Kun lapset kasvavat ja kehittyvät, heille voi antaa enemmän teoriaa ja ottaa leikkejä voi jättää pois, jotta saataisi oppia tehokkaammin perille.

Saliovuoroilla ei sen sijaan tarvitse niin paljoa katsoa turvallisuuden perään, kuin allaspuljuissa. Salilla lapset pitävät eniten uusista sovelletuista leikeistä, joka on nopeaa ja hauskaa. Ulkona olosta lapset myös tykkäävät, kunhan sinne keksii mielekästä tekemistä ja kaikilla tulee lämmin. Pieni hiki pintaan olisi hyvä tulla jokaisella sali kerralla. Lapset ovat myös itse innokkaita ohjaamaan joitakin tunteja ja siihen tätyy todellakin antaa mahdollisuus. Olemme sopineet, että jokainen saa pitää oma tekemän tunnin muille, olen tietysti itse myös keksinyt sille tunnille tekemistä ja keksin myös tunnin aikana. Puuhat on silloin parhaita, kun jokaisella on hauskaa ja siinä samalla tulee uutta osaamista, kokemuksia ja yhteistyötaitoja...

On minulla tässä ohjaamisessa viellä paljon opittavaa ja harjoiteltavaa, mutta tällein sitä oppii. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti